Kieltolain kumoamisesta Suomessa 80 vuotta
Tänää on tullut kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun kieltolaki lakkasi. Kieltolaki astui Suomessa voimaan 1.6.1919 kansanterveyden hyväksi. Täällä tarkempaa tietoa raittiusliikkeestä ja kieltolakiajasta. Moni varmaan on kuullut erilaisia legendoja kieltolakiajalta trokareista ja metsässä piilotelleista ponutehtaista. Tuosta ajasta en omaa tarkkaa asiatietoa, mutta yleissääntö: "tulokset ratkaisee", kertoo paljon.
Kieltolain toimimattomuus aiheutti Suomen valtiossa erikoisen menettelyn. 29.–30. joulukuuta 1931 järjestettiin kieltolaista neuvoa-antava kansanäänestys. Taustana tarpeelle oli lain huono kunnioitus ja huono taloustilanne johon haluttiin verovaroja, ja joka ei mahdollistanut kieltolain valvonnan vaatimia resursseja. Kieltolakiäänestys oli ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys Suomessa, ja toistaiseksi ainut EU-äänestyksen (1994) lisäksi.
Menettely omasi paljon suoraa demokratiaa. Äänestys oli monivalinta kuten useat kansanäänestykset ovatkin. Eli ei pelkkä "jaa tai ei"-mallinen. Vaihtoehtoja oli kolme:
1. kieltolain säilyttäminen
2. mietojen alkoholijuomien myynnin salliminen
3. kaikkien alkoholijuomien myynnin salliminen
Kolmas vaihtoehto sain kansan tuen suht selkeästi. Tästä voi kurkata äänestystrendiä tarkemmin. Kansan neuvoa noudatettiin, ja toimimaton kieltolaki lakkautettiin. Toki se pysyi valtion ohjauksessa.
Tärkeinä oppeina tuosta maamme historiallisesta menettelystä voi ottaa ainakin sen, että käytännössä toimimaton laki tulee hoitaa alta pois. Huonot lait morkkaavat hyviä lakeja, ja heikentävät uskoa keskusvaltaan. Etenkin kun vähintään kyseenalaisia lakeja on se liuta. "If a law is unjust, a man is not only right to disobey it, he is obligated to do so.", sanoi Thomas Jefferson. Kannattaa pitää mielessä.
Kieltolain kierto oli niin syvässä kansassa, ettei sen tiukempi kriminalisointi olisi aiheuttanut kuin närää, ja valvonnan lisäys olisi tullut kalliiksi. Tärkeänä pointtina kuitenkin keskustelu ja vastustus, joka oli laajaa. Kieltolakipolitiikassa oli kaksi eri puolilla olevaa vahvaa toimijaa Kieltolakiliitto ja Täyskiellon vastustamisyhdistys myöhemmin Täyskiellottoman kansanraittiuden edistämisliitto. Työtä asian eteen tehtii paljon ja useita alotteita jätettiin ennen, kuin asia saatiin käsittelyyn. Väite siitä että hallitus päästi kieltolakiäänestyksen eduskunnalle siinä toivossa, ettei se olisi sitä hyväksynyt on tietty hauska yksityiskohta. Se tukee myös sitä että edustuksellinen demokratia on ollut tiukassa, jos kansalta on kaksi kertaa kysytty neuvoa miltei 100 itsenäisyyden vuoden aikana; kerran vahingossa ja kerran kun EU niin vaati.
Kansalta suoraa kysymistä ei voi torpedoida täysin omalla historiallamme. Olihan kansa, niin fiksua että "neuvoi" meidät EU:hun, joka on paljastunut menestystarinaksi, jopa ylittäen lupauksensa. Toki oma suosikkini kansalaisaktivismista ja järjestä, on kieltolain kumoaminen. Se oli huono laki siihen aikaan, ja ei toiminut. Saikin mennä. Tuon ajan kansalaisaktiiveilta kova suoritus, joka saa eriyisarvonantoa allekirjoittaneelta. Sen kunniaksi voi ottaa vaikkapa tujauksen, kun kerran on siihen vapaus.
Miten on tänä päivänä alkoholipolitiikan laita? Kenties se ei nytkään ihan jiirissä ole.
PS. " Limppu veti jopa litran pirtua sisäänsä. Kieltolain aikaan opittiin arvostamaan mahdollisimman korkeaa prosenttimäärää, jotta viina mahtuisi pieneen tilaan. Juoman maulla ei ollut niin väliä."
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kuitenkin voidaan kysyä, pitäisikö koko kansan täysraittius ottaa pitkän tähtäyksen tavoitteeksi kansallisessa terveys- ja sosiaalipolitiikassa.
Presidentti ja pääministeri voisivat näyttää esimerkkiä, ja luvata siirtyvänsä täysraittiiden ryhmään.
Kieltolaki voisi onnistua paremmin, jos tuomio annettaisiin viinan juonnista, ei sen myynnistä.
Kieltolakia ajoi itsenäisyyden jälkeen ennen kaikkea työväenliike, jonka nokkamiehet Oskar Tokoita lukuunottamatta katsoivat, että viinan kanssa herrat yrittävät pitää rahvaan hiljaisena ja nöyränä. Tokoilla oli sen verran kansainvälistä taustaa, ettei hän tällaista hanketta ymmärtänyt, mutta ei nyt sitten paljon pannut vastaankaan, kun kenttä sitä oli vaatimassa.
Siihen aikaan Viro oli vielä vapaa ja helposti saavutettavissa, kuten nykyäänkin. Keskieuroopalaisen kulttuurin valtiona Viro ei voinut ajatellakaan alkoholikieltoa ja niinpä soppa oli valmis. "Myymällä vain gallonoita osteskeltiin kartanoita" kuten Veksi Salmi riimitteli Irwinin biisissä "Kieltolaki".
Ennen kieltolain kumoamista aikaan saatiin voimakas kansalaisliike kieltolakia vastaan. Siihen aikaan ei ollut nettiä eikä nykyisenlaista sosiaalista mediaa, mutta "tietoiskut" ja "mainokset" kieltolakia vastaan julkisuudessa ja jopa lehdistössä olivat näkyviä. "Tätäkö haluat" oli teksti kuvan alla, jossa maassa makasi 99%:n pirtukanisterin tyhjentäneenä perheen isä lapsien itkiessä vierellä. Mentiin siis pitkälle tunnevaltaisuuteen asian lobbaamisessa.
Kieltolaki vaikuttaa edelleenkin kansan syvien rivien piirissä. Kun alkoholia ei varsinaisesti vapautettu, vaan siitä tuli valtion monopoli,niin kuin se on nykyäänkin, niin pohjaa kieltolakimentaliteetista puhdistumiselle ei täysin luotu. Viina on edelleen suomalaiselle kielletty hedelmä, josta tulee kielteisiä mielikuvia (lumihanki, poliisi ja kirves) aivan toisin kuin keskivertokeskieurooppalaiselle, jolle viini ja snapsi tuo lähinnä iloisia ajatuksia.
Amerikan kieltolakia on analysoitu uudestaan, ja sen päämotiiviksi katsotaan nykyisin perussuomalaisillekin tyypillinen "maahanmuuttokriittisyys".
Kieltolain takana oli se, että uudet maahanmuuttajaryhmät, kuten irlantilaiset ja itäeurooppalaiset herättivät närää aiemmin tulleissa amerikkalaisissa, joilla oli melko puritaaninen kulttuuri. Kieltolailla haluttiin näyttää uusille tulokkaille heidän oikea paikkansa, ja kuka on herra talossa.
Tässä mielessä kieltolaki rinnastuisi enemmän burkhakieltoon, minareettikieltoon, kerjäyskieltoon ja seksin ostokieltoon. Näytetään maahanmuuttajille heidän pakkansa ja kuka on herra talossa.
Niin, ja pökköä pesään lisäsi italiaanojen mafia, joka kasseerasi miljardeja kieltolain avulla.
Aika surkea aasinsilta perussuomalaisten mätkimiseen. Sekä Suomen, että USA:n kieltolaki tuli samasta sylttytehtaasta, eli tiukkapipoisesta kiihkoilusta. Suomessa kulutettiin ennen kieltolakia noin litra puhdasta alkoholia henkeä kohti. Käyttö oli tiukassa sosiaalisessa kontrollissa ja haitat melko vähäisiä. Kieltolaki laski alkoholin hintaa ja teki rikollisuudesta kannattavaa.
Niin, ja alkoholin kulutus kasvoi valtavasti....
Epäselväksi jäi Mikko Aholan vuodatuksessa, haluaako hän talebaanit herroiksi suomalaiseen taloon?
Kovalalta hyvää tietoa tuo kulutuksen nousu kieltolain aikana. Pitäisikö tabu-logiikka kutinsa tuossa kohtaa? Eli kielletty alkaa houkuttaa.
Onkohan alkoholin sumentavaa vaikutusta tutkittu. Kansailaisaktiivisuuden suhde alkoholin käyttöön siis. Taitaa tämä ohjailtu alkoholipolitiikka parempi kansan hallitsemisväline. Alkoholin hinnan pudotus ainakin aiheutti tuloksia.
Tiistaina tuli Teemalta dokumentti Yhdysvallat kieltolain aikaan. Siinä oli paljon sellaistakin asiaa joka oli minulle ihan uutta. Esimerkiksi se, että Paulinen Sabin, upporikas perijätär keräsi kansanliikkeen kieltolain kumoamisen puolesta. Hänen mielestään kieltolaki oli tekopyhää ja yllytti kansalaisia rikkomaan lakia.
Pikku sitaatti linkittämästäsi tutkimuksesta: "Äänestysinnokkuuskin on samansuuntainen, sillä läänin prosentti on 37,8 ja rannikon 41,7."
Muistan lukeneeni, että valtakunnallinen äänestysprosentti oli 44. Siis enemmistölle kysymys alkoholin laillisuudesta tai laittomuudesta oli ihan se ja sama! En usko, että nykyiset jutut (Nato, euro) herättäisivät äänestäjissä yhtään enempää mielenkiintoa. Antaa edustajien tehdä päätökset; heillä on isommat liksat ja ainakin periaatteessa parempi tietämys.
Veikeä yksityiskohta on, että Yhdysvaltojen kieltolaki (koko liittovaltion laajuudessa 1920-33) ajoittuu varsin tarkasti samoin kuin Suomenkin. Olimmeko jo silloin "amerikkalainen maa"?
Myös Ruotsi ja Norja olivat silloin samoilla linjoilla.
Amerikka oli ilmeisesti suomalainen, kun Suomen kieltolaki oli voimassa 1919-32 ja Yhdysvaltain 1920-33.
Eikös se ole hyvä että se kansanosa jota kiinnostaa asian tila voi siihen vaikuttaa? Eikös silloin oikeus tapahdu? Äänestysprosentti-intoilu on eriskummallinen tapa. JA se liittyy enempi tähän edustukselliseen tapaa ei niinkään suoraan tapaan. Nekin asiat jotka ei kaikki koske pitää päättää reilusti.
"Olihan kansa, niin fiksua että "neuvoi" meidät EU:hun, joka on paljastunut menestystarinaksi, jopa ylittäen lupauksensa."
Wot?
Isoäitini oli muuten Alkon myyjätär kieltolain aikana.
Miten tämä on mahdollista?
No, isoäitini eno, Alpo Kolehmainen myi Viipurissa Alko-kenkiä liikkeessään, ja neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen perustettu alkoholiyhtiö osti Alko tuotenimen Kolehmaiselta.
Hauska fakta. Alko voisi palata juurilleen ja alkaa valmistamaan kenkiä. Jalas tekee työkenkiä, niin Alko voisi tehdä vapaa-ajan popoja.
"Tänään on tullut kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun kieltolaki lakkasi."
***
No ei tasan ole!
Tänään on 80 vuotta siitä, kun eduskunta sääti lain kieltolain kumoamisesta ja alkoholin myyntimonopolin keskittämisestä valtiolle.
Laki "lakkasi" vasta 5.4.1932, mistä seuraa kaikkkien tietokilpailujen vakiokysymys - mitä 543210 merkitsee Suomen historiassa? Alkon ovet avattiin 5. huhtikuuta vuonna 1932 klo 10.00 - eli 543210.
Kun kerran päätitte kiinnittää juttunne päivämäärään, se meni väärin. Eli tarkkuutta vstaisuudessa...
Hienoa että korjaat. En tullut vastaan tuota tarkkaa päivää. Tänään julkaistusta uutisesta sain kimmokkeen. Siinä toki vain väitetiin tuo fakta jonka otsikoksi laitoin. Onneksi voin erheen korjata. :)
Näkisin ratkaisuna, että ainakin yksi kaupunki Suomessa tehtäisiin lainsäädännöllä raittiiksi esim. Jyväskylä. Sitten raittiutta halajavat voisivat muuttaa sinne ja alkoholia halajavat muualle. Toki jyväskyläläiset voisivat käydä juopottelemassa kaupunkinsa ulkopuolella, kunhan tulevat selvänä takaisin.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 21 kommenttia